Keskustelin kaverin kanssa elokuvien trailereista ja hoksasin kuinka
idioottimainen asia leffatraileri voikaan olla. Tai todella nerokas,
riippuen ihan lopputuloksesta. Oikea kaksipiippuinen miekka, niinkuin
Bubi Wallenius voisi sanoa. On olemassa todella monta eri tapaa tehdä
traileri, ja kas kummaa yleensä käytössä kuitenkin on se paskamaisin
vaihtoehto: myydään elokuvaa niin hemmetin paljon ja nopeasti kuin vain
ikinä keretään. Työkaverini leikkaa trailereita silloin tällöin ja
siitä juontaa vielä isompi kiinnostus kyseiseen ihmisjoukkojen
massa-aivopesuun.
Yleisin tyyli on siis tehdä trailerista niin myyvä kuin pystytään.
Tietenkin, jos studioilta ja tuottajilta kysytään. Lopputulos on
minuutin klippi mistä löytyy elokuvan kaikki huippuhetket, duurissa
menevää hehkutusta alusta loppuun. Näin voidaan saada paskemmastakin
elokuvasta tehtyä jollain lailla vetävä ja saadaan elokuvalle katsojia
jotka odottavat jotain hyvää, mutta jäävät pettymyksen kihinässä
ihmettelemään mitä tapahtui. Itseäni koukutettiin The Island leffan
kohdalla, perusjuonikuvio kun kuulosti ihan mielenkiintoiselta ja
Scarlett Johansson pääosassa on aina hjuva. Kommenttien perusteella
koko leffa on kuitenkin täyttä sitä itseään, ja pienen pienen mietinnän
jälkeen näin osasin jo vähän ennakoidakkin. Katsoa en ole vielä
uskaltanut pätkää. Jos tuottajana on mies nimeltä J. Bruckheimer,
tietää mitä saa: Isoja räjähdyksiä, komeita toimintahidastuksia ja...
ja... Se olikin siinä, juoni kun ei kuulu tämän miehen isoimpiin
valttikortteihin. The Islandinkin traileri lupaa monta hyvää, mutta
nähätävästi ei anna mitään. Jäädään odottamaan parempaa.
Traileri voi olla myös johdatteleva, esim. näyttäen vain ensimmäisten
muutaman minuutin tapahtumia. Tälläkin tyylillä voidaan jo esitellä
hyvin elokuvaa, eikä tarvi teatterissa miettiä puolessa välissä, että
'missäs se hieno taistelukohtaus viipyy'. Vo myösi tehdä 'hyvän'
trailerin käyttäen koko elokuvan aineksia: näyttämällä vain ennakoiden
tapahtumia ja säästämällä huippukohdat itse lopulliseen versioon.
Annetaan olettaa, että jotain on tapahtumassa. Näin ei ainakaan luvata
mitään, mutta annetaan kuitenkin odotuksia tulevasta ja saadaan
ihmisten mielenkiinto heräämään. Ja taas elokuvan päätyttyä on
tyytyväisempiä katsojia kun oivalluksen ja ahaa-elämyksen saa tehdä
itse elokuvan tiimellyksessä.
On hienoa nähdä kun traileri on
erilainen ja omaperäinen, kuitenkin kertoen elokuvasta sen mitä
pitääkin; esimerkiksi minkä tyylinen se on, millainen tunnelma
siinä on, minkänäköisiä hahmoja ja mitä juonelta voi odottaa. Jo tämä
erilaisuus on omiaan herättämään meikäläisen mielenkiinnon. Yleensä
kaikki on samasta puusta veistettyjä ja niin tiuhalla leikkauksella
tehtyjä, että kaikki uppoaa samaan harmaaseen massaan.
Joskus traileri on jännittävä ja täyttä trilleriä, kun itse
elokuva on täyttä komediaa. Ja tahtomattaan. Ei hyvä, sanoisin.
torstai, 3. marraskuu 2005
Kommentit