Junkkari sai taas uuden nahan. Edellinen oli, hmm, ehkä hieman tylsä. Ja todella viimeistelemättömän näköinen. Suttuinen. Uusi on parempi, mutta ei sekään vielä sellainen kuin haluaisi. Yksinkertaisuus on valttia, se pitää muistaa. Ärsyttää kun tietää pystyvänsä parempaan, mutta ei nyt heti saa sitä irti itsestään, eikä kerkeä/jaksa säätää. Syysvaimennus(ei -masennus) ehkä?

Muuallakin blogissa pitäisi tehdä hieman töitä. Selkeyttää, lisätä hieman informaatiota. Kuvan itsestänikin voisin lisätä, tietää lukijat minkälainen tyyppi tätäkin blogia kirjoittaa. Olen huomannut että jos saa edes pienen kosketuspinnan kirjoittajaan, se luo lisää mielenkiintoa. Tekstille pystyy antamaan kasvot, tai edes jonkinlaisen luonteen. Luin jostain kymmenen kultaista sääntöä bloginpitäjälle, ja täytyy kyllä myöntää että sielä oli paljon hyvää tietoa. Allekirjoitan. Oma järki täytyy kyllä pitää mukana, mutta vinkkejä toki voi ottaa.